Substantiivi

muokkaa

lujuus (40)

  1. esineen kyky vastustaa siihen kohdistuvien voimien pyrkimystä muuttaa esineen muotoa tai rikkoa se
  2. (kuvaannollisesti) luonteenlujuus, tahdonlujuus, peräänantamattomuus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlujuːs/
  • tavutus: lu‧juus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lujuus lujuudet
genetiivi lujuuden lujuuksien
partitiivi lujuutta lujuuksia
akkusatiivi lujuus;
lujuuden
lujuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lujuudessa lujuuksissa
elatiivi lujuudesta lujuuksista
illatiivi lujuuteen lujuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lujuudella lujuuksilla
ablatiivi lujuudelta lujuuksilta
allatiivi lujuudelle lujuuksille
muut sijamuodot
essiivi lujuutena lujuuksina
translatiivi lujuudeksi lujuuksiksi
abessiivi lujuudetta lujuuksitta
instruktiivi lujuuksin
komitatiivi lujuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lujuude-
vahva vartalo lujuute-
konsonantti-
vartalo
lujuut-

Etymologia

muokkaa

luja + -uus

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

vankkuus, vahvuus, kestävyys

Yhdyssanat
muokkaa

lujuuslaskelma, lujuusoppi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lujuus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 182, 409 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Käännökset

muokkaa