tyrmätä (73) (taivutus[luo])

  1. (nyrkkeily) saada vastustaja häviämään niin, ettei tämä voi jatkaa ottelua, usein iskemällä tämä tainnoksiin
    Robert Helenius tyrmättiin ensimmäisessä ottelussaan Yhdysvalloissa. (yle.fi)
  2. estää, ei hyväksyä
    Lautakunta tyrmäsi esityksen yksimielisesti.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪yrmæt̪æˣ/
  • tavutus: tyr‧mä‧tä

Etymologia

muokkaa

Johdos murteellisesta adjektiivista tyrmä.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004