upphöra

Ruotsi

Verbi

upphöra (2)

1. lakata, päättyä

Taivutus

Taivutus – upphöra
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	upphör	–
imperfekti	upphörde	–
supiini	upphört	–
imperatiivi	upphör	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: upphöra
• passiivin infinitiivi: –
• aktiivin part. prees: upphörande
• passiivin part. prees: –
• part. perf.:

Etymologia

upp- + höra