viiltää

Suomi

Verbi

viiltää (54-I) (taivutus[luo])

1. liu'uttaa veitsen tai muun vastaavan terää vasten jotakin, johon voi syntyä siitä viilto

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiːlt̪æːˣ/
• tavutus: viil‧tää

Etymologia

johdos verbistä viillä (viil(e)- + -tä- + -ä)

Liittyvät sanat

• viiltely
• viiltävä

Johdokset

• substantiivit: viilto, viiltäjä, viiltäminen
• verbit: viillellä

Aiheesta muualla

• viiltää Kielitoimiston sanakirjassa