viiltävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä viillä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viiltävä viiltävät
genetiivi viiltävän viiltävien
(viiltäväin)
partitiivi viiltävää viiltäviä
akkusatiivi viiltävä;
viiltävän
viiltävät
sisäpaikallissijat
inessiivi viiltävässä viiltävissä
elatiivi viiltävästä viiltävistä
illatiivi viiltävään viiltäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi viiltävällä viiltävillä
ablatiivi viiltävältä viiltäviltä
allatiivi viiltävälle viiltäville
muut sijamuodot
essiivi viiltävänä viiltävinä
translatiivi viiltäväksi viiltäviksi
abessiivi viiltävättä viiltävittä
instruktiivi viiltävin
komitatiivi viiltävine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}

viiltävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä viiltää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viiltävä viiltävät
genetiivi viiltävän viiltävien
(viiltäväin)
partitiivi viiltävää viiltäviä
akkusatiivi viiltävä;
viiltävän
viiltävät
sisäpaikallissijat
inessiivi viiltävässä viiltävissä
elatiivi viiltävästä viiltävistä
illatiivi viiltävään viiltäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi viiltävällä viiltävillä
ablatiivi viiltävältä viiltäviltä
allatiivi viiltävälle viiltäville
muut sijamuodot
essiivi viiltävänä viiltävinä
translatiivi viiltäväksi viiltäviksi
abessiivi viiltävättä viiltävittä
instruktiivi viiltävin
komitatiivi viiltävine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo viiltävä-
vahva vartalo viiltävä-
konsonantti-
vartalo
-