viiltäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviiltäminen (38)
- teonnimi verbistä viiltää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viiltäminen | viiltämiset |
genetiivi | viiltämisen | viiltämisten viiltämisien |
partitiivi | viiltämistä | viiltämisiä |
akkusatiivi | viiltäminen; viiltämisen |
viiltämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viiltämisessä | viiltämisissä |
elatiivi | viiltämisestä | viiltämisistä |
illatiivi | viiltämiseen | viiltämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viiltämisellä | viiltämisillä |
ablatiivi | viiltämiseltä | viiltämisiltä |
allatiivi | viiltämiselle | viiltämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viiltämisenä (viiltämisnä) |
viiltämisinä |
translatiivi | viiltämiseksi | viiltämisiksi |
abessiivi | viiltämisettä | viiltämisittä |
instruktiivi | – | viiltämisin |
komitatiivi | – | viiltämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viiltämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viiltämis- |