viranomainen

Suomi

Substantiivi

viranomainen (38)

1. valtiota tai kuntaa edustava ja valtion määräyksiä noudattava instituutio

   Kunnallishallinnossa viranomaisella tarkoitetaan kunnan toimielimiä, luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.

   Perustuslain mukaan viranomaisia ovat laajassa merkityksessä sekä hallintoelimet että tuomioistuimet.

2. valtioon virkasuhteessa oleva henkilö; virkamies

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋirɑnˌomɑi̯nen/
• tavutus: vi‧ran‧o‧mai‧nen

Etymologia

yhdyssana osista virka (genetiivi) ja omainen; Frans Ferdinand Ahlmanin vuonna 1883 käyttöön ottama uudissana

Käännökset

1. valtiota edustava ja valtion määräyksiä noudattava instituutio

englanti: authority, official espanja: oficial italia: autorità f. japani: 官庁、役人 portugali: funcionário

ranska: autorité, fonctionnaire, force de l'ordre romania: autoritate f. ruotsi: myndighet viro: ametnik, ametiasutus; (henkilö) ametiisik

2. valtioon virkasuhteessa oleva henkilö; virkamies

Ks. virkamies

Liittyvät sanat

• byrokratia
• hallintoelin
• tuomioistuin
• viranomaistaho
• virasto
• virka

Yhdyssanat

huoltoviranomainen, lupaviranomainen, sosiaaliviranomainen, sotilasviranomainen, turvallisuusviranomainen, valvontaviranomainen

Aiheesta muualla

• viranomainen Kielitoimiston sanakirjassa
• viranomainen Tieteen termipankissa