Liite:Verbitaivutus/suomi/särkeä

Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo särje-
vahva vokaalivartalo särke-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särjen en särje minä olen särkenyt en ole särkenyt
sinä särjet et särje sinä olet särkenyt et ole särkenyt
hän särkee ei särje hän on särkenyt ei ole särkenyt
me särjemme emme särje me olemme särkeneet emme ole särkeneet
te
Te
särjette
-"-
ette särje
-"-
te
Te
olette särkeneet
olette särkenyt
ette ole särkeneet
ette ole särkenyt
he särkevät eivät särje he ovat särkeneet eivät ole särkeneet
passiivi särjetään ei särjetä passiivi on särjetty ei ole särjetty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särjin en särkenyt minä olin särkenyt en ollut särkenyt
sinä särjit et särkenyt sinä olit särkenyt et ollut särkenyt
hän särki ei särkenyt hän oli särkenyt ei ollut särkenyt
me särjimme emme särkeneet me olimme särkeneet emme olleet särkeneet
te
Te
särjitte
-"-
ette särkeneet
ette särkenyt
te
Te
olitte särkeneet
olitte särkenyt
ette olleet särkeneet
ette olleet särkenyt
he särkivät eivät särkeneet he olivat särkeneet eivät olleet särkeneet
passiivi särjettiin ei särjetty passiivi oli särjetty ei ollut särjetty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särkisin en särkisi minä olisin särkenyt en olisi särkenyt
sinä särkisit et särkisi sinä olisit särkenyt et olisi särkenyt
hän särkisi ei särkisi hän olisi särkenyt ei olisi särkenyt
me särkisimme emme särkisi me olisimme särkeneet emme olisi särkeneet
te
Te
särkisitte
-"-
ette särkisi
-"-
te
Te
olisitte särkeneet
olisitte särkenyt
ette olisi särkeneet
ette olisi särkenyt
he särkisivät eivät särkisi he olisivat särkeneet eivät olisi särkeneet
passiivi särjettäisiin ei särjettäisi passiivi olisi särjetty ei olisi särjetty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särkenen en särkene minä lienen särkenyt en liene särkenyt
sinä särkenet et särkene sinä lienet särkenyt et liene särkenyt
hän särkenee ei särkene hän lienee särkenyt ei liene särkenyt
me särkenemme emme särkene me lienemme särkeneet emme liene särkeneet
te
Te
särkenette
-"-
ette särkene
-"-
te
Te
lienette särkeneet
lienette särkenyt
ette liene särkeneet
ette liene särkenyt
he särkenevät eivät särkene he lienevät särkeneet eivät liene särkeneet
passiivi särjettäneen ei särjettäne passiivi lienee särjetty ei liene särjetty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä särje älä särje sinä
hän särkeköön älköön särkekö hän olkoon särkenyt älköön olko särkenyt
me särkekäämme älkäämme särkekö me
te
Te
särkekää
-"-
älkää särkekö
-"-
te
Te
he särkekööt älkööt särkekö he olkoot särkeneet älkööt olko särkeneet
passiivi särjettäköön älköön särjettäkö passiivi olkoon särjetty älköön olko särjetty

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. särkeä preesens särkevä särjettävä
pitkä 1. särkeäkseen1 perfekti särkenyt särjetty
2. inessiivi särkiessä2 särjettäessä agentti särkemä4
instruktiivi särkien kielteinen agentti särkemätön
3. inessiivi särkemässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi särkemästä
illatiivi särkemään
adessiivi särkemällä
abessiivi särkemättä
instruktiivi särkemän särjettämän
4. särkeminen
5 särkemäisillään3