särkeä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
särkeä
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta särki
Verbi muokkaa
- rikkoa, hajottaa palasiksi
- Matti ja Maija särkivät ikkunan heittämällä siihen lumipallon.
- jomottaa, tuntua pidempään kuin hetkellisesti aistittavana kipuna
- Hammastani särkee taas.
- (audio- tai muusta signaalista) aiheuttaa yliohjautumista, synnyttää säröä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsærkeæˣ/, [ˈsærk̟e̞æ]
- tavutus: sär‧ke‧ä
Käännökset muokkaa
1. rikkoa
Ks. rikkoa |
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Idiomit muokkaa
- särkeä jonkun sydän
- aiheuttaa sydänsuruja jollekulle
Aiheesta muualla muokkaa
- särkeä Kielitoimiston sanakirjassa