SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

särkeä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta särki

VerbiMuokkaa

särkeä (58-L) (taivutus)

  1. hajottaa palasiksi
    Matti ja Maija särkivät ikkunan heittämällä siihen lumipallon.
  2. koskea, tuntua hyvin kipeältä
    Hammastani särkee taas.
  3. (audio- tai muusta signaalista) yliohjautua, aiheuttaa säröä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈsærk̟e̞æ]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

IdiomitMuokkaa

  • särkeä jonkun sydän aiheuttaa sydänsuruja jollekulle

Aiheesta muuallaMuokkaa