särkevä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaasärkevä (10) (komparatiivi särkevämpi, superlatiivi särkevin) (taivutus [luo])
- sellainen, jossa on särkyä
- Särkevä hammas kiusasi koko yön enkä saanut nukutuksi.
Käännökset
muokkaa1. sellainen, jossa on särkyä
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaVerbi
muokkaasärkevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä särkeä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | särkevä | särkevät |
genetiivi | särkevän | särkevien (särkeväin) |
partitiivi | särkevää | särkeviä |
akkusatiivi | särkevä; särkevän |
särkevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | särkevässä | särkevissä |
elatiivi | särkevästä | särkevistä |
illatiivi | särkevään | särkeviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | särkevällä | särkevillä |
ablatiivi | särkevältä | särkeviltä |
allatiivi | särkevälle | särkeville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | särkevänä | särkevinä |
translatiivi | särkeväksi | särkeviksi |
abessiivi | särkevättä | särkevittä |
instruktiivi | – | särkevin |
komitatiivi | – | särkevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | särkevä- | |
vahva vartalo | särkevä- | |
konsonantti- vartalo |
- |