RuotsiMuokkaa

VerbiMuokkaa

ankomma (epäsäännöllinen)

  1. saapua
  2. riippua, johtua (jostakin)
  3. ankomma på ngn/ngt kuulua jkn velvollisuuksiin

TaivutusMuokkaa

Taivutus – ankomma
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens ankommer
imperfekti ankom
supiini ankommit
imperatiivi ankom
Nominaalimuodot
  • aktiivin infinitiivi: ankomma
  • passiivin infinitiivi: –
  • aktiivin part. prees: ankommande
  • passiivin part. prees: –
  • part. perf.: yl. ankommen, n. ankommet, määr./mon. ankomna

EtymologiaMuokkaa

an- + komma