dem

Katso myös: Dem, DEM, -dem

Latina

Verbi

dem

1. (taivutusmuoto) aktiivin konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dō

Norfolk

Pronomini

dem

1. (persoonapronomini) he
2. (persoonapronomini) ne

Ruotsi

Pronomini

dem

1. (persoonapronomini) objektimuoto sanasta de; heidät, heitä, ne, niitä

   Vi såg dem.

   Me näimme heidät.

2. (persoonapronomini) epäsuora objektimuoto sanasta de; heille, niille

   Vi gav dem en gåva.

   Me annoimme heille lahjan.

3. (persoonapronomini) preposition kanssa käytettävä objektimuoto sanasta de; heidän ... -nsa/-nsä/-an/-än/-en, heitä, niiden, niitä

   Vi sjöng med dem.

   Me lauloimme heidän kanssaan.

   Vi sjöng före dem.

   Me lauloimme ennen heitä.

Saksa

Saksan 3. persoonan demonstratiivi- ja relatiivipronominien sekä määräisen artikkelin taivutus
sijamuoto		maskuliini	neutri	feminiini	monikko
nominatiivi		der	das	die	die
akkusatiivi		den	das	die	die
datiivi	(art.)	dem	dem	der	den
	(rel.pron.)				denen
	(dem.pron.)
genetiivi	(art.)	des	des	der	der
	(rel.pron.)	dessen	dessen	deren	deren
	(dem.pron.)			deren, derer	deren, derer

Ääntäminen

• IPA: [deːm]
• tavutus: dem

Artikkeli

dem m./n.

1. (taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
2. (taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das

Pronomini

dem m./n.

1. (relatiivinen, taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
2. (relatiivinen, taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das
3. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) maskuliinin datiivimuoto sanasta der
4. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) neutrin datiivimuoto sanasta das