hirnua (52) (taivutus[luo])

  1. pitää hevosen ääntä
    Hevoset hirnuivat.
  2. (arkikieltä) nauraa äänekkäästi sisäänhengittäen siten, että kitalaessa syntyy karhea hankaava ääni
    Mitä sinä siinä hirnut?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhirnuɑˣ/
  • tavutus: hir‧nu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hirnua Kielitoimiston sanakirjassa