hirnunta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhirnunt̪ɑ/
- tavutus: hir‧nun‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hirnunta | hirnunnat |
genetiivi | hirnunnan | hirnuntojen (hirnuntain) |
partitiivi | hirnuntaa | hirnuntoja |
akkusatiivi | hirnunta; hirnunnan |
hirnunnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hirnunnassa | hirnunnoissa |
elatiivi | hirnunnasta | hirnunnoista |
illatiivi | hirnuntaan | hirnuntoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hirnunnalla | hirnunnoilla |
ablatiivi | hirnunnalta | hirnunnoilta |
allatiivi | hirnunnalle | hirnunnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hirnuntana | hirnuntoina |
translatiivi | hirnunnaksi | hirnunnoiksi |
abessiivi | hirnunnatta | hirnunnoitta |
instruktiivi | – | hirnunnoin |
komitatiivi | – | hirnuntoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hirnunna- | |
vahva vartalo | hirnunta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. hirnuminen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- hirnunta Kielitoimiston sanakirjassa