EnglantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

intrigue (monikko intrigues)

  1. juoni

VerbiMuokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. intrigues
part. prees. intriguing
imp. & part. perf. intrigued

intrigue

  1. juonitella

RanskaMuokkaa

VerbiMuokkaa

intrigue

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä intriguer
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä intriguer
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä intriguer
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä intriguer
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä intriguer