Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

isota (72) (taivutus[luo])

  1. (harvinainen) kasvaa kokoa
    Horisontia lähestyessä Kuu näyttää isonevan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈisot̪ɑˣ/
  • tavutus: i‧so‧ta

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • isota Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

isota (74) (taivutus[luo])

  1. (vanhahtava, raamatullinen) himoita, haluta, kaivata

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈisotɑ/
  • tavutus: i‧so‧ta

Aiheesta muualla muokkaa

  • isota Kielitoimiston sanakirjassa