SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

isota (72) (taivutus[luo])

  1. (harvinainen) kasvaa kokoa
    Horisontia lähestyessä Kuu näyttää isonevan.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈisot̪ɑˣ/
  • tavutus: i‧so‧ta

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • isota Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

isota (74) (taivutus[luo])

  1. (vanhahtava, raamatullinen) himoita, haluta, kaivata

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈisotɑ/
  • tavutus: i‧so‧ta

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • isota Kielitoimiston sanakirjassa