Kellotapuli

Substantiivi

muokkaa

kellotapuli (6)

  1. kirkon läheisyydessä oleva tornimainen rakennelma, johon soittokellot ripustetaan niiden kuuluvuuden lisäämiseksi
  2. (historia) edellisen kaltainen kellotorni, jota käytettiin muun muassa palokunnissa hälytyksen julistamiseen ja kartanoissa työväen koolle kutsumiseen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkelːoˌt̪ɑpuli/
  • tavutus: kel‧lo‧ta‧pu‧li

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa