tapuli

Suomi

tapuli (6)

(historia) tapulikaupunki
kellotapuli, kirkon osana tai läheisyydessä sijaitseva erillinen torni kirkonkelloille
lautaristikko, jossa laudat ovat ilmavasti aseteltuina
villatapuli, villakuitukimppu
tapulit kauttaaltaan kiinteitä, säännöllisiä tyveen asti ja kärkeen kapenevia (Lammasyhdistys)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	tapuli	tapulit
genetiivi	tapulin	tapulien tapuleiden tapuleitten
partitiivi	tapulia	tapuleita tapuleja
akkusatiivi	tapuli; tapulin	tapulit
sisäpaikallissijat
inessiivi	tapulissa	tapuleissa
elatiivi	tapulista	tapuleista
illatiivi	tapuliin	tapuleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	tapulilla	tapuleilla
ablatiivi	tapulilta	tapuleilta
allatiivi	tapulille	tapuleille
muut sijamuodot
essiivi	tapulina	tapuleina
translatiivi	tapuliksi	tapuleiksi
abessiivi	tapulitta	tapuleitta
instruktiivi	–	tapulein
komitatiivi	–	tapuleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	tapuli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

muinaisruotsin sanasta stapul (> nykyruotsin stapel) < kantagermaanin sanasta *stapulaz (’pylväs’, ’paalu’)

1. tapulikaupunki