korvata
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaa- täyttää jollain jonkin toisen paikka tai tarkoitus
- Tuotteen hintaa voidaan laskea korvaamalla kalliita osia halvemmilla osilla.
- Kasvissyöjät usein korvaavat lihan soijalla.
- hyvittää aiheutunut vahinko; palauttaa maksu jstk, kompensoida
- Käräjäoikeus määräsi korvattavaksi 5 000 euron oikeudenkäyntikulut.
- suorittaa korvaus, maksaa jstk
- Työni korvattiin hyvin.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkorʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kor‧va‧ta
Etymologia
muokkaasanan korva vartalosta korva- ja suffiksista -ta. Korva-sana merkitsee murteissa mm. ’vierusta, reunaa’. 1800-luvulla korvata-sanalla oli myös merkitys ’asettaa rinnakkain, vertailla’. ’Hyvittämisen’ merkityksessä sana on ensin mainittu vuoden 1777 almanakassa.[1]
Käännökset
muokkaa1. täyttää paikka tai tarkoitus
|
2. hyvittää vahinko
|
|
3. maksaa
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: korvaaja, korvaaminen, korvaus
- verbit: korvaantua, korvautua
Aiheesta muualla
muokkaa- korvata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.