Substantiivi

muokkaa

korvaus (39)[1]

  1. verbiä korvata vastaava teko; jonkin toisen otto käyttöön toisen asemasta
    fossiilisten polttoaineiden korvaus biopolttoaineilla
  2. kompensaatio, aiheutetusta vahingosta maksettu hyvitys
    Matti antoi korvauksen rikkomastaan maljakosta.
  3. useista valtion avustuksista käytetty nimitys
    työttömyyskorvaus
  4. palkka (muukin kuin rahallinen)
    Sain työstäni hyvän korvauksen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkorʋɑus/ tai /ˈkorʋɑu̯s/
  • tavutus: kor‧va‧us / kor‧vaus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korvaus korvaukset
genetiivi korvauksen korvausten
korvauksien
partitiivi korvausta korvauksia
akkusatiivi korvaus;
korvauksen
korvaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi korvauksessa korvauksissa
elatiivi korvauksesta korvauksista
illatiivi korvaukseen korvauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi korvauksella korvauksilla
ablatiivi korvaukselta korvauksilta
allatiivi korvaukselle korvauksille
muut sijamuodot
essiivi korvauksena korvauksina
translatiivi korvaukseksi korvauksiksi
abessiivi korvauksetta korvauksitta
instruktiivi korvauksin
komitatiivi korvauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korvaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
korvaus-

Etymologia

muokkaa

korvata + -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hinnanalennuskorvaus, kilometrikorvaus, korvausanomus, korvaushakemus, korvaushoito, korvauskanne, korvausperuste, korvaussumma, korvausvaatimus, korvausvelvollinen, korvausvelvollisuus, kulukorvaus, lomakorvaus, matkakorvaus, pellonvarauskorvaus, sairausvakuutuskorvaus, satovahinkokorvaus, sotakorvaus, sunnuntaikorvaus, suorakorvaus, työttömyyskorvaus, vahingonkorvaus, vakuutuskorvaus, ylityökorvaus

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39