Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Korva


SuomiMuokkaa

Katso artikkeli Korva Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SubstantiiviMuokkaa

korva (10)

  1. nisäkkäillä kolmesta rakenteellisesta ja toiminnallisesta osasta muodostuva elin, joka aistii ääniä ja toimii tasapainoelimenä ja liikeaistimena
    Korva on kuuloelin.
  2. korvan pään ulkopuolelle näkyvä osa, korvalehti
  3. juoma-astian kädensija, kupin tai mukin kahva
    Pidä korvasta kiinni, kun juot kupista!
  4. (koskessa) Määritelmä puuttuu.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkorʋɑ/
  • tavutus: kor‧va

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korva korvat
genetiivi korvan korvien
(korvain)
partitiivi korvaa korvia
akkusatiivi korva;
korvan
korvat
sisäpaikallissijat
inessiivi korvassa korvissa
elatiivi korvasta korvista
illatiivi korvaan korviin
ulkopaikallissijat
adessiivi korvalla korvilla
ablatiivi korvalta korvilta
allatiivi korvalle korville
muut sijamuodot
essiivi korvana korvina
translatiivi korvaksi korviksi
abessiivi korvatta korvitta
instruktiivi korvin
komitatiivi korvine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

  • etäisimmissä sukukielissä merkitys on ’‎puun lehti’‎; alkuperäinen korvaa merkitsevä sana on mahdollisesti ollut peljä[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hiirenkorva, homekorva, hörökorva, kateenkorva, kateenkorvamuhennos, keskikorva, kielikorva, koirankorva, korva-aukko, korvahylje, korvakipu, korvaklinikka, korvakoru, korvakuulo, korvakäytävä, korvakäytävä, korvalappustereot, korvalaput, korvalehti, korvalehti, korvaläppä, korvalääkäri, korvamerkki, korvanipukka, korvanlehti, korvannipukka, korvansuojus, korvantaus, korvantausta, korvapuusti, korvarengas, korvaruisku, korvasairaus, korvasieni, korvasienikeitto, korvasienimuhennos, korvasienimyrkytys, korvasokkelo, korvasärky, korvatauti, korvatautioppi, korvatillikka, korvatipat, korvatorvi, korvatulehdus, korvatulppa, korvatyyny, korvavaha, korvavaikku, korvayökkö, korvinkuultava, kovakorvainen, kovakorvaisuus, kukkakaalikorva, liimakorva, luppakorva, pystykorva, pystykorvarotu, rytmikorva, sillankorva, sisäkorva, suomenpystykorva, sävelkorva, tupsukorva, ulkokorva, välikorva, välikorvantulehdus, välikorvaontelo

IdiomitMuokkaa

  • kevään korvalla
    1. kevään alkaessa
  • kuunnella korvat höröllään
    1. kuunnella tarkasti
  • olla korvat höröllään
    1. kuunnella tarkasti
  • lainata korvia
    1. (leikkimielinen) kuunnella
  • olla ottamatta kuuleviin korviinsa
    1. olla piittaamatta kuulemastaan
  • [kellonaika] korvilla
    1. epämääräisissä ajanilmauksissa
      viiden korvilla = noin kello viisi, viiden maissa
  • puolella korvalla
    1. osittaisesta, huolimattomasta kuuntelusta

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • korva Kielitoimiston sanakirjassa
  • korva Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Korva. Kotimaisten kielten keskus

ViitteetMuokkaa

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)