kovakorvaisuus

Suomi

Substantiivi

kovakorvaisuus (40)

se, että on kovakorvainen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kovakorvaisuus	kovakorvaisuudet
genetiivi	kovakorvaisuuden	kovakorvaisuuksien
partitiivi	kovakorvaisuutta	kovakorvaisuuksia
akkusatiivi	kovakorvaisuus; kovakorvaisuuden	kovakorvaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kovakorvaisuudessa	kovakorvaisuuksissa
elatiivi	kovakorvaisuudesta	kovakorvaisuuksista
illatiivi	kovakorvaisuuteen	kovakorvaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kovakorvaisuudella	kovakorvaisuuksilla
ablatiivi	kovakorvaisuudelta	kovakorvaisuuksilta
allatiivi	kovakorvaisuudelle	kovakorvaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kovakorvaisuutena	kovakorvaisuuksina
translatiivi	kovakorvaisuudeksi	kovakorvaisuuksiksi
abessiivi	kovakorvaisuudetta	kovakorvaisuuksitta
instruktiivi	–	kovakorvaisuuksin
komitatiivi	–	kovakorvaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kovakorvaisuude-
vahva vartalo	kovakorvaisuute-
konsonantti- vartalo	kovakorvaisuut-

Etymologia

sanan kovakorvainen vartalosta kovakorvais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kovakorvainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kovakorvaisuus Kielitoimiston sanakirjassa