kukkuma (inf. kukkuda, yks. 3. kukub)

  1. pudota
    Pudel kukkus maha. – Pullo putosi.
  2. kaatua; (vanhahtava, ylätyylinen) langeta
    Ta kukkus selili. – Hän kaatui selälleen.
  3. (kankaista yms.) laskeutua
    Kaunites voltides kukkuv kardin. – Kauniina laskoksina laskeutuva verho.

Taivutus

muokkaa
Päämuodot Otsikkoteksti
ma-infinitiivi kukkuma
da-infinitiivi kukkuda
preesensin yksikön 3. persoona kukub
imperfektin yksikön 1. persoona kukkusin
imperfektin yksikön 3. persoona kukkus
imperatiivin yksikön 3. persoona kukugu
v-partisiippi kukkuv
nud-partisiippi kukkunud
preesensin passiivi kukutakse
tud-partisiippi kukutud

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdysverbit
muokkaa

kukkuma (inf kukkuda, yks 3 kukub)

  1. kukkua
    kägu kukub – käki kukkuu

Taivutus

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kukkuma Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kukkuma sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)