Substantiivi

muokkaa

kuku (1)

  1. kukujen suvun (Coua) lintu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuku kukut
genetiivi kukun kukujen
partitiivi kukua kukuja
akkusatiivi kuku;
kukun
kukut
sisäpaikallissijat
inessiivi kukussa kukuissa
elatiivi kukusta kukuista
illatiivi kukuun kukuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kukulla kukuilla
ablatiivi kukulta kukuilta
allatiivi kukulle kukuille
muut sijamuodot
essiivi kukuna kukuina
translatiivi kukuksi kukuiksi
abessiivi kukutta kukuitta
instruktiivi kukuin
komitatiivi kukuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

isokuku, juoksukuku, kotilokuku, lännenkuku, punajalkakuku, punalakkikuku, rusorintakuku, sinikuku, töyhtökuku

kuku

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kukkua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kukkua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kukkua

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

kuku

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kuka

Tokelau

muokkaa

kuku

  1. pitää (otteessaan)

Interjektio

muokkaa

kuku

  1. kukkuu

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa