SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kulua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kulu

VerbiMuokkaa

kulua (52) (taivutus[luo])

  1. vähitellen huonontuen tai muuten osoittaa käytön merkkejä
    Maali kului parissa kymmenessä vuodessa pois.
  2. vähetä käytön takia
    Rahaa kului paljon.
  3. (ajasta) edetä, mennä eteenpäin
    Aika kuluu nopeasti.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkuluɑˣ/
  • tavutus: ku‧lu‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kulumapinta, kulumispinta, kulumissairaus, kulumisura, kulumisvika

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kulua Kielitoimiston sanakirjassa