SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kulua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta kulu

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

kulumapinta, kulumispinta, kulumissairaus, kulumisura, kulumisvika

VerbiMuokkaa

kulua (52) (taivutus)

  1. vähitellen huonontuen tai muuten osoittaa käytön merkkejä
    Maali kului parissa kymmenessä vuodessa pois.
  2. vähetä käytön takia
    Rahaa kului paljon.
  3. (ajasta) edetä, mennä eteenpäin
    Aika kuluu nopeasti.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkuluɑˣ/
  • tavutus: ku‧lu‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kulua Kielitoimiston sanakirjassa