kusettaa

Suomi

Verbi

kusettaa (53-C) (taivutus[luo])

1. (alatyyliä, arkikieltä) tuntea virtsaamisen tarvetta

   Voi että kun mua kusettaa. Mistä löytyis vessa?

2. (alatyyliä, arkikieltä) viedä lemmikki ulos, jotta se voi virtsata; käyttää

   Kusetin koiraa ulkona.

3. (alatyyliä, arkikieltä) huijata jotakuta

   Se autotrokari kusetti siinä kaupassa Mattia oikein kunnolla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkuset̪ːɑːˣ/
• tavutus: ku‧set‧taa

Käännökset

3. alat. huijata

englanti: bullshit

Liittyvät sanat

• kusi
• kusta

Johdokset

• substantiivit: kusettaja, kusettaminen, kusetus

Aiheesta muualla

• kusettaa Kielitoimiston sanakirjassa