Katso myös: obligé

Englanti

muokkaa

Ranska

muokkaa

oblige

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä obliger
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä obliger
  3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä obliger
  4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä obliger
  5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä obliger