päämies
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
päämies (42)
- jotakin toimintaa johtava henkilö, jonka asema on ylimpänä arvoasteikossa; johtaja, päällikkö
- valtion päämies; perheen päämies
- aatelissuvun vanhin (miespuolinen) henkilö
- (oikeustiede) henkilö, jonka puolesta edustaja tai avustaja toimii
- Asianajaja avusti päämiestään oikeudenkäynnissä.
- Edustaja allekirjoitti sopimuksen päämiehensä puolesta, kun tämä oli estynyt saapumaan sopimuksentekotilaisuuteen.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈpæːˌmie̯s/
- tavutus: pää‧mies
Etymologia muokkaa
yhdyssana sanoista pää ja mies
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- päämies Kielitoimiston sanakirjassa