Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

päämies (42)

  1. jotakin toimintaa johtava henkilö, jonka asema on ylimpänä arvoasteikossa; johtaja, päällikkö
    valtion päämies; perheen päämies
  2. aatelissuvun vanhin (miespuolinen) henkilö
  3. (oikeustiede) henkilö, jonka puolesta edustaja tai avustaja toimii
    Asianajaja avusti päämiestään oikeudenkäynnissä.
    Edustaja allekirjoitti sopimuksen päämiehensä puolesta, kun tämä oli estynyt saapumaan sopimuksentekotilaisuuteen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpæːˌmie̯s/
  • tavutus: pää‧mies

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista pää ja mies

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

sadanpäämies, valtionpäämies

Aiheesta muualla muokkaa