päämies

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

päämies (42)

  1. jotakin toimintaa johtava henkilö, jonka asema on ylimpänä arvoasteikossa; johtaja, päällikkö
    valtion päämies; perheen päämies
  2. aatelissuvun vanhin (miespuolinen) henkilö
  3. (oikeustiede) henkilö, jonka puolesta edustaja tai avustaja toimii
    Asianajaja avusti päämiestään oikeudenkäynnissä.
    Edustaja allekirjoitti sopimuksen päämiehensä puolesta, kun tämä oli estynyt saapumaan sopimuksentekotilaisuuteen.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpæːˌmie̯s/
  • tavutus: pää‧mies

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista pää ja mies

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

sadanpäämies, valtionpäämies

Aiheesta muuallaMuokkaa