Substantiivi

muokkaa

patriarkka (9-A)[1]

  1. (sosiologia) perheen tai suvun päämies, todellista valtaa käyttävä isä
  2. (uskonto) Raamatun kolme juutalaisten johtajaa, Abraham, Iisak ja Jaakob
  3. (uskonto) muutamien kirkkokuntien ylin piispa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑt̪riˌɑrkːɑ/
  • tavutus: pat‧ri‧ark‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi patriarkka patriarkat
genetiivi patriarkan patriarkkojen
(patriarkkain)
partitiivi patriarkkaa patriarkkoja
akkusatiivi patriarkka;
patriarkan
patriarkat
sisäpaikallissijat
inessiivi patriarkassa patriarkoissa
elatiivi patriarkasta patriarkoista
illatiivi patriarkkaan patriarkkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi patriarkalla patriarkoilla
ablatiivi patriarkalta patriarkoilta
allatiivi patriarkalle patriarkoille
muut sijamuodot
essiivi patriarkkana patriarkkoina
translatiivi patriarkaksi patriarkoiksi
abessiivi patriarkatta patriarkoitta
instruktiivi patriarkoin
komitatiivi patriarkkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo patriarka-
vahva vartalo patriarkka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A