Katso myös: Piispa
Wikipedia
Katso artikkeli Piispa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Piispa

Substantiivi

muokkaa

piispa (9)

  1. kristillisessä kirkossa hiippakunnan hengellinen johtaja, Suomessa mies tai nainen
  2. piispojen (Euplectes) suvun lintu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpiːspɑ/, [ˈpiispɑ̝]
  • tavutus: piis‧pa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piispa piispat
genetiivi piispan piispojen
(piispain)
partitiivi piispaa piispoja
akkusatiivi piispa;
piispan
piispat
sisäpaikallissijat
inessiivi piispassa piispoissa
elatiivi piispasta piispoista
illatiivi piispaan piispoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piispalla piispoilla
ablatiivi piispalta piispoilta
allatiivi piispalle piispoille
muut sijamuodot
essiivi piispana piispoina
translatiivi piispaksi piispoiksi
abessiivi piispatta piispoitta
instruktiivi piispoin
komitatiivi piispoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piispa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

arkkipiispa, kekälepiispa, keltaperäpiispa, keltaselkäpiispa, kenianpiispa, kenttäpiispa, kultakauluspiispa, kultapiispa, kultaselkäpiispa, laahuspiispa, luhtapiispa, lähetyspiispa, naispiispa, piispainkokous, piispanhiippa, piispanistuin, piispankinkeri, piispankukka, piispanmunkki, piispanpuku, piispanristi, piispansauva, piispantalo, piispantarkastus, piispanvaali, piispanvirka, punakauluspiispa, punaperäpiispa, punapiispa, punasiipipiispa, rantapiispa, ruhtinaspiispa, tulikauluspiispa, valkosiipipiispa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • piispa Kielitoimiston sanakirjassa
  • piispa Tieteen termipankissa