pakkokeino

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pakkokeino

  1. (oikeustiede) henkilön vapauksiin kajoavia keinoja, joista henkilö ei voi kieltäytyä; esimerkiksi rikoksen selvittämiseksi, rikosprosessin häiriöttömyyden turvaamiseksi ja rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi; määritelty pakkokeinolaissa
    Vangitseminen on ankarin pakkokeino ja siitä päättää tuomioistuin.

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista pakko ja keino

Liittyvät sanatMuokkaa

AlakäsitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa