sitoa

Suomi

Verbi

sitoa (52-F) (taivutus[luo])

1. laittaa kiinni narulla tai köydellä

   Vene sidottiin laituriin.

   Rosvo sitoi myyjän tuoliin.

2. laittaa side

   Haava sidottiin väliaikaisesti ja loukkaantunut toimitettiin sairaalaan.

3. olla sitova, velvoittaa
4. laittaa kirja kansiin
5. (matematiikka) rajoittaa muuttujan arvoja toisen perusteella
6. (kemia) absorboida, imeä itseensä

   Aktiivihiili sitoo imeytymättömän theobromiinin itseensä ja poistuu ulostuksen kautta.

7. (kuvaannollisesti) kiinnittää

   Venäjän sitominen voimakkaammin Länteen ja Euroopan Unionin toimintaan on ollut Suomen tavoite.

   Kirjoittaja voi julkaista teoksensa omakustanteena, eikä siihen välttämättä tarvitse sitoa isoa pääomaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsit̪oɑˣ/
• tavutus: si‧to‧a

Etymologia

arjalainen laina

Käännökset

1. kiinnittää narulla

englanti: tie esperanto: bindi hollanti: knopen inarinsaame: čoonnâđ puola: związać

ruotsi: knyta turkki: bağlamak venäjä: связывать, связать viro: siduma

2. haava

englanti: tie, bandage venäjä: перевязывать

viro: siduma

4. kirja

venäjä: переплетать

5. ~ arvo toiseen

englanti: bind

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: side, sidos, sitominen
• verbit: refleksiivinen sitoutua, momentaaninen sitaista

Yhdyssanat

sitomakone, sitomiskyky

Aiheesta muualla

• sitoa Kielitoimiston sanakirjassa
• sitoa Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa