Katso myös: stortå

Ruotsi

muokkaa

störta (1)

  1. syöksyä, suistua, pudota
  2. syöstä, suistaa (vallasta)
  3. (arkikieltä) rynnätä, sännätä

Taivutus

muokkaa
Taivutus – störta
Persoonamuodot
muoto aktiivi passiivi
preesens störtar [luo] störtas
imperfekti störtade störtades
supiini störtat störtats
imperatiivi störta
Nominaalimuodot

Etymologia

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • störta Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)