abdicate
Englanti
muokkaaVerbi
muokkaaTaivutus | |
---|---|
ind. prees. y. 3. p. | abdicates |
part. prees. | abdicating |
imp. & part. perf. | abdicated |
abdicate
- luopua kruunusta, paavinistuimesta tms.
- Nicholas II abdicated in February 1917 after which Russia was ruled by three coalition cabinets until the Bolshevik revolution in October.
- Pope Benedict XVI is the first pope in seven centuries to abdicate; the previous abdication took place in 1294.
- (vanhentunut) sanoutua irti (jälkeläisestään), karkottaa suvusta, tehdä perinnöttömäksi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈæb.dɪ.ˌkeɪt/