HollantiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

casus m. (monikko casussen tai casus)

  1. tapaus (varsinkin juridinen tapaus tai opetettaessa käytettävä esimerkkitapaus)
  2. (kielitiede) sijamuoto
  3. sattuma

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

LatinaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi cāsus cāsūs
akkusatiivi cāsum cāsūs
genetiivi cāsūs cāsuum
datiivi cāsuī cāsibus
ablatiivi cāsū cāsibus

cāsus m. (4)

  1. kaatuminen
  2. (kielitiede) sijamuoto
  3. mahdollisuus
  4. tilaisuus, tapahtuma
  5. epäonni, tuho, onnettomuus

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Charlton T. Lewis, Charles Short (1879): A Latin Dictionary, Oxford, Clarendon Press: casus (englanniksi)
  • Charlton T. Lewis (1891): An Elementary Latin Dictionary, New York, Harper & Brothers: casus (englanniksi)
  • Charles du Fresne du Cange’s Glossarium Mediæ et Infimæ Latinitatis (laajennettu laitos, 1883–1887): casus (latinaksi)
  • Gaffiot, Félix (1934): Dictionnaire Illustré Latin-Français, Hachette: casus (ranskaksi)
  • Carl Meissner; Henry William Auden (1894): Latin Phrase-Book, Lontoo, Macmillan and Co.: collapse (englanniksi)
  • Ramminger, Johann: Neulateinische Wortliste: Ein Wörterbuch des Lateinischen von Petrarca bis 1700‎, verkkosivun esijulkaisu, 2005-2016: casus (saksaksi)
  • William Smith (toim.) (1854, 1857): A Dictionary of Greek and Roman Geography, osat 1 & 2, Lontoo, Walton and Maberly: casus (englanniksi)