jume

Suomi

Substantiivi

jume (48)

1. (fysiologia, harvinainen) adstringentti, astrigentti

Käännökset

1. astrigentti

Ks. adstringentti

Liittyvät sanat

Adjektiivit

• jumoava

Substantiivit

• jumo, jumoaminen

Verbit

• jumota

Substantiivi

jume (48)

• (länsi-inkeriläistä murretta) naama, ulkonäkö

Etymologia

• itämerensuomalainen; vrt. viron jume, vatjan jumõ (kasvot)

Viro

Substantiivi

jume (gen jume, part jumet)

1. kasvojen väri; puna, ruso; punerrus; päivetys

   terve / haiglane jume – terve / sairaalloinen väri kasvoilla

   päikene andis jume palgesse – aurinko antoi päivetyksen kasvoihin

   (kuvaannollisesti) punakas jume taevaserval – punertava rusko taivaanrannalla

2. ilme

Liittyvät sanat

• jumekas
• jumestama
• jumestus