leipoa
Suomi
muokkaa
Verbi
muokkaa- valmistaa leivonnaisia, jotka yleensä paistetaan
- Äiti opetti leipomaan sokerikakun.
- Sisko leipoi maukkaan juustokakun, eikä sitä tarvinnut edes paistaa.
- Kun leipoo, pysyvät kädet puhtaina.
- tehdä jostakusta jotakin
- Oulussa leivottiin joukko Suomen mestareita.
- Johannasta leivottiin Miss Plastic (iltalehti)
- ~ turpaan antaa turpaan, lyödä lättyyn
- Pitsaleipuri leipoi asiakasta turpaan (iltasanomat)
- (kissasta) polkea jaloillaan sylissä tai vaatetetta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlei̯poɑˣ/
- tavutus: lei‧po‧a
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: leipoja, leipominen, leipomo, leipuri, leivonnainen, leivonta, leivos
Yhdyssanat
muokkaaKs. myös yhdyssanat sivulla leivin-.
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 366 O-verbien rakenne ja merkitys