leivos
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaleivos (39)
- erityinen annoskokoinen määrämuotoon tehty, usein täytetty ja koristeltu makea leivonnainen, jota syödään pikkulusikalla tai kakkuhaarukalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlei̯ʋos/
- tavutus: lei‧vos
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leivos | leivokset |
| genetiivi | leivoksen | leivosten leivoksien |
| partitiivi | leivosta | leivoksia |
| akkusatiivi | leivos; leivoksen |
leivokset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leivoksessa | leivoksissa |
| elatiivi | leivoksesta | leivoksista |
| illatiivi | leivokseen | leivoksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leivoksella | leivoksilla |
| ablatiivi | leivokselta | leivoksilta |
| allatiivi | leivokselle | leivoksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leivoksena | leivoksina |
| translatiivi | leivokseksi | leivoksiksi |
| abessiivi | leivoksetta | leivoksitta |
| instruktiivi | – | leivoksin |
| komitatiivi | – | leivoksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leivokse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
leivos- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- leivos Kielitoimiston sanakirjassa