täytyä (52-F) (taivutus[luo])

  1. (genetiivi + yks. 3. p. + inf.) olla pakko
    Minun täytyy käydä kaupassa.
  2. (genetiivi + yks. 3. p. + inf.) tosiasiaa tai olettamusta toteava ilmaus
    Minun täytyy jo olla myöhässä! 'Olen varmasti jo myöhässä!'
    Tuon naisen täytyy olla rikas. 'Tuo nainen on varmaankin rikas.'

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪æy̯t̪yæˣ/
  • tavutus: täy‧ty‧ä

Huomautukset

muokkaa
  • Apuverbiä käytetään vain yksikön kolmannessa persoonassa, genetiivimuotoisen subjektin ja infinitiivissä olevan pääverbin kanssa.

Etymologia

muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.