taint

Englanti

Substantiivi

taint (monikko taints)

1. pilaantuminen
2. häpeätahra, häpeäpilkku
3. (slangia) väliliha

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	taints
part. prees.	tainting
imp. & part. perf.	tainted

taint

1. pilata, saastuttaa (esim. ruoka)