torture

Katso myös: torturé

Englanti

Substantiivi

torture (ei monikkoa)

1. kidutus
2. piina, kärsimys

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	tortures
part. prees.	torturing
imp. & part. perf.	tortured

torture

1. kiduttaa

Liittyvät sanat

• torment

Espanja

Verbi

torture

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä torturar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä torturar
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä torturar

Ranska

Substantiivi

torture f. (monikko tortures[luo])

1. piina, kärsimys
2. kidutus

Liittyvät sanat

• torturer

Aiheesta muualla

• torture Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

torture

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä torturer
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä torturer
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä torturer
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä torturer
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä torturer