tunnistaa

Suomi

Verbi

tunnistaa (53) (taivutus[luo])

1. todeta itselleen tutuksi

   Tunnistin äitini hänen lapsuuden kuvastaan.

2. ottaa selville henkilöllisyys

   Onnettomuuden uhrit tunnistettiin.

   Valvontakamera tallensi tapahtuneen ja poliisi on tunnistanut tekijän.

3. huomata, havaita

   Tekijä tunnisti prosessin aikana työskentelylleen ominaisia asioita.

   Poliisikoira tunnisti tekopaikalta tekijän jäljen.

4. (tietotekniikka) selvittää käyttäjän identiteetti salasanalla tai avaimen avulla

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪unːist̪ɑːˣ/
• tavutus: tun‧nis‧taa

Käännökset

1. todeta itselleen tutuksi

englanti: recogn|ise/-ize ranska: reconnaître saksa: erkennen

tšekki: poznat, poznávat unkari: azonosít

Liittyvät sanat

• tuntea
• tunnistaminen
• tunnistettava
• tunnistettavasti
• tunnistautua

Johdokset

• substantiivit: tunniste, tunnistin, tunnistus

Aiheesta muualla

• tunnistaa Kielitoimiston sanakirjassa
• tunnistaa Tieteen termipankissa