ääntävä

Suomi

Verbi

ääntävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ääntää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ääntävä	ääntävät
genetiivi	ääntävän	ääntävien (ääntäväin)
partitiivi	ääntävää	ääntäviä
akkusatiivi	ääntävä; ääntävän	ääntävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ääntävässä	ääntävissä
elatiivi	ääntävästä	ääntävistä
illatiivi	ääntävään	ääntäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ääntävällä	ääntävillä
ablatiivi	ääntävältä	ääntäviltä
allatiivi	ääntävälle	ääntäville
muut sijamuodot
essiivi	ääntävänä	ääntävinä
translatiivi	ääntäväksi	ääntäviksi
abessiivi	ääntävättä	ääntävittä
instruktiivi	–	ääntävin
komitatiivi	–	ääntävine