ällistyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ällistyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ällistyttävä ällistyttävät
genetiivi ällistyttävän ällistyttävien
(ällistyttäväin)
partitiivi ällistyttävää ällistyttäviä
akkusatiivi ällistyttävä; ällistyttävän ällistyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi ällistyttävässä ällistyttävissä
elatiivi ällistyttävästä ällistyttävistä
illatiivi ällistyttävään ällistyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ällistyttävällä ällistyttävillä
ablatiivi ällistyttävältä ällistyttäviltä
allatiivi ällistyttävälle ällistyttäville
muut sijamuodot
essiivi ällistyttävänä ällistyttävinä
translatiivi ällistyttäväksi ällistyttäviksi
abessiivi ällistyttävättä ällistyttävittä
instruktiivi ällistyttävin
komitatiivi ällistyttävine

ällistyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ällistyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ällistyttävä ällistyttävät
genetiivi ällistyttävän ällistyttävien
(ällistyttäväin)
partitiivi ällistyttävää ällistyttäviä
akkusatiivi ällistyttävä; ällistyttävän ällistyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi ällistyttävässä ällistyttävissä
elatiivi ällistyttävästä ällistyttävistä
illatiivi ällistyttävään ällistyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ällistyttävällä ällistyttävillä
ablatiivi ällistyttävältä ällistyttäviltä
allatiivi ällistyttävälle ällistyttäville
muut sijamuodot
essiivi ällistyttävänä ällistyttävinä
translatiivi ällistyttäväksi ällistyttäviksi
abessiivi ällistyttävättä ällistyttävittä
instruktiivi ällistyttävin
komitatiivi ällistyttävine