älynnyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä älytä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi älynnyt älynneet
genetiivi älynneen älynneiden
älynneitten
partitiivi älynnyttä älynneitä
akkusatiivi älynnyt; älynneen älynneet
sisäpaikallissijat
inessiivi älynneessä älynneissä
elatiivi älynneestä älynneistä
illatiivi älynneeseen älynneisiin
älynneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi älynneellä älynneillä
ablatiivi älynneeltä älynneiltä
allatiivi älynneelle älynneille
muut sijamuodot
essiivi älynneenä älynneinä
translatiivi älynneeksi älynneiksi
abessiivi älynneettä älynneittä
instruktiivi älynnein
komitatiivi älynneine