öykkäröivä

Suomi

Verbi

öykkäröivä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä öykkäröidä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	öykkäröivä	öykkäröivät
genetiivi	öykkäröivän	öykkäröivien (öykkäröiväin)
partitiivi	öykkäröivää	öykkäröiviä
akkusatiivi	öykkäröivä; öykkäröivän	öykkäröivät
sisäpaikallissijat
inessiivi	öykkäröivässä	öykkäröivissä
elatiivi	öykkäröivästä	öykkäröivistä
illatiivi	öykkäröivään	öykkäröiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	öykkäröivällä	öykkäröivillä
ablatiivi	öykkäröivältä	öykkäröiviltä
allatiivi	öykkäröivälle	öykkäröiville
muut sijamuodot
essiivi	öykkäröivänä	öykkäröivinä
translatiivi	öykkäröiväksi	öykkäröiviksi
abessiivi	öykkäröivättä	öykkäröivittä
instruktiivi	–	öykkäröivin
komitatiivi	–	öykkäröivine