Liite:Verbitaivutus/saksa/verankern

Nominaalimuodot
infinitiivi	verankern
partisiipin preesens	verankernd [luo]
partisiipin perfekti	verankert [luo]
apuverbi	haben

Persoonamuodot
indikatiivi
preesens				imperfekti				perfekti				pluskvamperfekti
pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.
1.	verankere [luo]	verankern		1.	verankerte [luo]	verankerten [luo]		1.	haben verankert	haben verankert		1.	hatte verankert	hatten verankert
2.	verankerst [luo]	verankert		2.	verankertest [luo]	verankertet[luo]		2.	hast verankert	habt verankert		2.	hattest verankert	hattet verankert
3.	verankert	verankern		3.	verankerte	verankerten		3.	hat verankert	haben verankert		3.	hatte verankert	hatten verankert

konjunktiivi
preesens				imperfekti				perfekti				pluskvamperfekti
pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.		pers.	yks.	mon.
1.	verankere	verankeren		1.	verankerte	verankerten		1.	habe verankert	haben verankert		1.	hätte verankert	hätten verankert
2.	verankerest [luo]	verankeret [luo]		2.	verankertest	verankertet		2.	habest verankert	habet verankert		2.	hättest verankert	hättet verankert
3.	verankere	verankeren		3.	verankerte	verankerten		3.	habe verankert	haben verankert		3.	hätte verankert	hätten verankert

imperatiivi
pers.	yks.	mon.
1.	–	verankern wir
2.	verankere (epämuodollinen) verankern Sie (muodollinen)	verankert (epämuodollinen) verankern Sie (muodollinen)
3.	verankere er/sie/es	verankern sie