Liite:Verbitaivutus/saksa/verankern

Nominaalimuodot
infinitiivi verankern
partisiipin preesens verankernd [luo]
partisiipin perfekti verankert [luo]
apuverbi haben
Persoonamuodot
indikatiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. verankere [luo] verankern 1. verankerte [luo] verankerten [luo] 1. haben verankert haben verankert 1. hatte verankert hatten verankert
2. verankerst [luo] verankert 2. verankertest [luo] verankertet[luo] 2. hast verankert habt verankert 2. hattest verankert hattet verankert
3. verankert verankern 3. verankerte verankerten 3. hat verankert haben verankert 3. hatte verankert hatten verankert
konjunktiivi
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon. pers. yks. mon.
1. verankere verankeren 1. verankerte verankerten 1. habe verankert haben verankert 1. hätte verankert hätten verankert
2. verankerest [luo] verankeret [luo] 2. verankertest verankertet 2. habest verankert habet verankert 2. hättest verankert hättet verankert
3. verankere verankeren 3. verankerte verankerten 3. habe verankert haben verankert 3. hätte verankert hätten verankert
imperatiivi
pers. yks. mon.
1. verankern wir
2. verankere (epämuodollinen)
verankern Sie (muodollinen)
verankert (epämuodollinen)
verankern Sie (muodollinen)
3. verankere er/sie/es verankern sie