Katso myös: mette

Suomi muokkaa

Erisnimi muokkaa

Mette

  1. naisen etunimi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Mette Metet
genetiivi Meten Mettejen
(Mettein)
partitiivi Metteä Mettejä
akkusatiivi Mette;
Meten
Metet
sisäpaikallissijat
inessiivi Metessä Meteissä
elatiivi Metestä Meteistä
illatiivi Metteen Metteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Metellä Meteillä
ablatiivi Meteltä Meteiltä
allatiivi Metelle Meteille
muut sijamuodot
essiivi Mettenä Metteinä
translatiivi Meteksi Meteiksi
abessiivi Metettä Meteittä
instruktiivi Metein
komitatiivi Metteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo Mete-
vahva vartalo Mette-
konsonantti-
vartalo
-

Ruotsi muokkaa

Erisnimi muokkaa

Mette

  1. naisen etunimi

Saksa muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi die Mette die Metten
akkusatiivi die Mette die Metten
datiivi der Mette den Metten
genetiivi der Mette der Metten
28

Mette f. (monikko Metten)

  1. aamupalvelus

Tanska muokkaa

Erisnimi muokkaa

Mette

  1. naisen etunimi