Moilanen
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaMoilanen
- suomalainen sukunimi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Moilanen | Moilaset |
genetiivi | Moilasen | Moilasten Moilasien |
partitiivi | Moilasta | Moilasia |
akkusatiivi | Moilanen; Moilasen |
Moilaset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Moilasessa | Moilasissa |
elatiivi | Moilasesta | Moilasista |
illatiivi | Moilaseen | Moilasiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Moilasella | Moilasilla |
ablatiivi | Moilaselta | Moilasilta |
allatiivi | Moilaselle | Moilasille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Moilasena (Moilasna) |
Moilasina |
translatiivi | Moilaseksi | Moilasiksi |
abessiivi | Moilasetta | Moilasitta |
instruktiivi | – | Moilasin |
komitatiivi | – | Moilasine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Moilase- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Moilas- |
Etymologia
muokkaakarjalaisista miehen nimistä Moila, Moilo(i), Muilu < venäjän Samuil, Samoil, Samoila < heprean שְׁמוּאֵל (shmu'él) (Samuel)[1]
Idiomit
muokkaa- olla H. Moilasena / hoomoilasena
- (arkikieltä) olla huuli pyöreänä, olla sanattomana tai toimintakyvyttömänä (esim. hämmästyksestä)
Viitteet
muokkaa- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.