ahertanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
ahertanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ahertaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahertanut | ahertaneet |
genetiivi | ahertaneen | ahertaneiden ahertaneitten |
partitiivi | ahertanutta | ahertaneita |
akkusatiivi | ahertanut; ahertaneen | ahertaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahertaneessa | ahertaneissa |
elatiivi | ahertaneesta | ahertaneista |
illatiivi | ahertaneeseen | ahertaneisiin ahertaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahertaneella | ahertaneilla |
ablatiivi | ahertaneelta | ahertaneilta |
allatiivi | ahertaneelle | ahertaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahertaneena | ahertaneina |
translatiivi | ahertaneeksi | ahertaneiksi |
abessiivi | ahertaneetta | ahertaneitta |
instruktiivi | – | ahertanein |
komitatiivi | – | ahertaneine |